maanantai 8. helmikuuta 2016

Huonoja päiviä

Mulla on ollut vähän hankalaa viime päivinä, kaikki ärsyttää ja on vaan vaikeeta. Tänään on ollut jo vähän parempi päivä, vaikka taas saa todeta kuinka Kaapon uhma vaan pahenee päivä päivältä. Silti se on mun ihana rakas poika, onneks vielä päivittäin näkyy sitä ilostakin puolta.
Mä haluisin koko ajan sisustaa tätä kotia, vaihdoin tänään(kin) olohuoneen järjestystä. Rahaa pitää säästää vielä pari sataa ikeareissuun että saan tän viimeisteltyä. Tehosteväri olohoneeseen pitäisi myös keksiä, turkoosi olisi ihana. Saa nähdä mihin päädyn, onneks Samu ei oo niin kiinnostunut meidän asunnon ulkonäöstä vaan antaa mun päättää oikeastaan kaiken.

Mun urheilumotivaatio on kadonnut, ja en tiedä mitä pitäis tehä kun ei vaan kiinnosta. Ehkä sitten taas kun on valosaa ja voi mennä rantalenkkiä, kivoissa maisemissa. Masentavaa toi harmaus ja sade. Vaikka en tykkää auringonvalostakaan, sillon kaikki lika ja sotku näkyy niiiin selkeesti :D

Tästä viikosta tulee kiva, tänäänkin Kaisa kävi Adamin kanssa meillä ja sen jälkeen Cecci ja Oliver. Huomenna on jälkihuollon kahvittelujuttu ja torstaina Kaisa tulee taas meille. Perjantaina alkaa taas viikonloppu ja Samu on kotona.

Meidän pieni ilopilleri Peetu on ollut myös kiukkusempi, luulen että se tekee hampaita. Onhan se ens viikolla jo 8kk eli iänkin puolesta voisi hyvin ollakkin. Yöt on vaihtelevia, toissayönä heräsi kerran syömään ja viime yönä söi kahdesti ja itki kahdesti. Ehkä me joskus nukutaan yöt kokonaan.

Mutta vaikka jotkut päivät on paskempia, niin silti jaksan edelleen hehkuttaa kotiäitiyttä. Tällä hetkellä en vois kuvitellakkaan olevani muualla kun näiden kanssa kotona. Rankka, mutta niin ihana kotiäitiys. Mä oon aika varma etten jatka opiskelua ennen kun Peetu on 3-vuotias. Tää on vaan mulle niin tärkeetä, mä ehdin opiskella koska vaan mutta meidän lapset on pieniä vaan kerran. Kaapolle oon ajatellut kerhoon menoa, ens syksynä. Pari kertaa viikossa pariksi tunniksi oman ikäisten seuraan, kuulostaa hyvältä. Onneks siihenkin on aikaa, en jaksa uskoa että Kaapo on kolmen kuukauden päästä jo 3-vuotias.

<3 rakkaimmat <3

Jotain samaa näköä on pojissa.
Tältä näyttää olkkari nyt, okei sillon kun pojat nukkuu ;)
Peetu vähän pelkäs Tanea kun käytiin joku aika sitten Samun vanhemmilla, mutta viime viikolla kun Tane oli meillä pari päivää niin Peetu tykkäskin hirveesti ja naureskeli aina kun Tane tuli lähelle :D
Isoveikkaa on kiva repiä tukasta :D
Miikan kuolemasta tuli kolme vuotta keskiviikkona ja kävinkin haudalla Peetun kanssa. Aina se tuntuu yhtä pahalta käydä, siellä se vaan tulee niin todelliseksi että Miika on oikeesti poissa...<3 ikävä.



<3: Jemppu

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Iloinen

Moi!

On ihanaa, kun asiat menee hyvin. Lasten kanssa arki sujuu kivasti, toki Kaapolla on edelleen se uhma ja Peetu nukkuu huonosti. Niistä huolimatta, mä todella viihdyn edelleen kotona. Parisuhdekin voi hyvin, yritetään järjestää vähän treffiaikaa helmikuun loppuun tai maaliskuun alkuun, riippuu miten saadaan pojat hoitoon. Ajateltiin käydä syömässä ja ehkä leffassakin. Ei olla ikinä käyty syömässä missään, paitsi pikaruokaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin.

Pian alkaa taas jälkihuollon perhekahvilajuttu jossa me aletaan käydä, vaikken enään jälkihuoltoon kuulukkaan. Se onkin joka tiistai parin kuukauden ajan. Hiihtolomalla mun pikkusisko tulee meille pariksi yöksi. Hiihtolomalla (Samun loma siis) on myös Peetun neuvola. On kyllä paljon kaikkea tulossa, mikä on kiva, onpahan jotain mitä odottaa.

Ens viikonloppuna Samun äiti tulee vahtimaan poikia, että Samu voi tehdä mulle uuden tatuoinnin.

Kyllästyin vaaleeseen :D

Heinäkuussa tää kopla kasvaa yhdellä <3
Mietin yks ilta Tätä postausta ja sitä kuinka asiat onkaan muuttunut siitä. Tällä hetkellä mulla tosiaan on se paras ystävä, Cecci. Cecci on Kaapon kummi, musta tulee niiden vauvan kummi ja vielä kaasokin. Mä en ole enään yksinäinen, mulla on se ihminen (Samun lisäks) kelle voin puhua kaikesta. Me nähtiin tällä viikolla neljä kertaa, ja jopa meidän pojat tappelee keskenään :D. Mä vähän ihmettelen, miten meillä riittää edes puhuttavaa, mutta kyllä sitä vaan riittää.

Cecci oli paikalla kun Kaapo otti ensiaskeleensa, mä olin paikalla kun Oliver otti ensiaskeleensa ja olin myös paikalla kun Cecci sai tietää odottavansa toista lasta. Äitiys on yhdistänyt meidät, ja mä oon onnellinen ettei mun tarvii selvitä arjesta ilman sitä <3. Me nähdään vähintään kerran viikossa ja se onkin yks kohokohta, myös Kaapolle ;). 

On ihanaa kun voi jakaa myös ne huonot asiat toisen äidin kanssa, toisen joka tietää mitä on olla 24/7 lapsen kanssa, kohta kahden. Kun voi vaan olla oma itsensä. Se on ystävyyttä! 
Kuva lainattu täältä.


Olipas sekava teksti, elämä on ihan kivaa, ei mulla muuta.

<3: Jemppu

maanantai 25. tammikuuta 2016

Sisustushaaveita ja ulkoilua

Mun alkuvuoden suunnitelma on säästää rahaa, koska haluan sisustaa meidän kotia. Valkoinen on tällä hetkellä se väri jonka haluan pääväriksi meidän olkkariin. Alla kollaaseja, kaikki on listalla siis. En varmaan saa kaikkia hankittua kerralla, tai edes tänä vuonna mutta pikkuhiljaa ;) ja kaikki kollaasien kuvat on lainattu Ikean sivuilta!

Nämä on ensimmäisenä listalla, mutta sitten törmäsin ikean sivuilla harmaaseen nukkamattoon ja mun on ehkä pakko saada sekin jossain vaiheessa ;)! 

Olkkariin!
Olkkariin

 Kaapon huoneesta haluan värikkään. Sänky on ehkä vähän tyttömäinen, mutta ei sillä niin väliä. Kaapon huoneessa tulee olemaan ruskea expedit-hylly sitten kun saadaan tuo valkoinen ostettua olkkariin, niin siihen haluan noita värikkäitä kaappeja ja laatikoita.

Kaapolle.

Kaapolle

Kaapolle.

 Semmosia ideoita ja haaveita.

Käytiin eilen koko perhe puistossa, oli niin kivaa ja taas ymmärsin kuinka ihana isi mun lapsilla on. Peetukin olis hirveesti halunnu touhuta, mutta eihän sitä jaksa koko aikaa kanniskella kun ei oo mikään kevyt kaveri. Mutta pääs Peetukin isin kanssa laskemaan liukumäkeä ja vähän keinumaanki, tosin keinussa se ei osaa vielä olla kunnolla. Kaapo taas nautti täysillä ja laskikin monen monta kertaa, itsekkin kävin kerran jopa :D Maailman parasta koko perheen kesken tekeminen <3




Tässä meidän olkkarin tän hetkinen tilanne. Eli ruskea expedit vaihtuu valkoiseen kallaxiin, yöpöytä vaihtuu valkoseen. JA ehkä matto vaihtuu nukkamattoon joskus. Sänkyyn haluisin valkosen helmalakanan, pitää semmonen metsästää jostain. Ja kehys poikien kuvalle :)
Kivaa alkavaa viikkoa kaikille :)

lauantai 23. tammikuuta 2016

Ensimmäinen tänä vuonna.

Hirveen vähän oon kirjotellut blogia, mutta nyt aion taas panostaa ja alkaa kirjoitella useemmin. Arki kahden lapsen kanssa on aika kiireistä ja päivät meneekin hirveen nopeesti eteenpäin.

Me ollaan vietetty kahdenkeskistä aikaa Samun kanssa, mä oon viettänyt aikaa mun tyttökavereiden kanssa, oon vaalentanut mun hiuksia (tosin värjään varmaan takas tummemmaks kohta). Ollaan myös vietetty aikaa Oliverin ja Ceccin kanssa, kesällä meidän tapaamisiin tulee pieni muutos, nimittäin Cecci on raskaana (ja musta tulee kummitäti<3).

Käytiin myös viime torstaina Peetun 6kk neuvolassa vaikka maanantaina Peetu täytti jo 7kk. Oltiin ryhmäneuvolassa jossa oli viisi muuta puolivuotiasta. Se oli kyllä kivaa vaihtelua normineuvolakäynteihin.

Ikä: 7kk (5kk)
Paino: 10,9kg (10,4kg)
Pituus: 73cm (69,2cm)
Päänympärys: 47,5cm (45,5cm)

Eli hyvin on taas kasvanut, iso poika on. Peetuhan lähti ryömimään vähän vajaa 6kk ikäisenä ja sen huomaa painossa, enään ei tule kiloa kuukaudessa. Nykyään Peetu ryömii hirveetä vauhtia ja on tosi kiinnostunut johdoista ja isoveljen autoleluista. Istuakkin osaa jotenkuten. Hampaita ei ole ja yöllä edelleen heräillään 1-3 kertaa.

Me siirrettiin oma sänky nyt olkkariin, niin että Peetu saa nukkua yksin. Ensimmäinen yö menikin kerran heräämisellä, mutta nyt taas herätään enemmän. Jotain on tehtävä, koska en aio enää syöttää enempää kun kerran, mielellään en sitäkään. Mä itse tykkään nukkua olkkarissa ja oonkin nukkunut paljon paremmin kun makkarissa. 

Kaapo on edelleen se sama uhmis mikä oli viime vuonnakin, mutta se on jo niin arkipäivää etten jaksa siitä kirjoitella. Uhma on syvältä, mutta siihen tottuu ja se on onneks väliaikaista (ehkä :D?). Kaapo puhuu hirveesti nykyään ja se on välillä jopa ärsyttävää, vaikka pitkään odotinkin puheenkehitystä. Mutta kun nyt se ei oo enää koskaan hiljaa, saako valittaa? :D




Tälle vuodelle mulla ei oo tavoitteita, paitsi pitäis taas alkaa laihduttamaan ja pitää ruokavaliosta kiinni. Mä oon niin lipsunu ja lopettanu koko painonpudotuksen, ja se ärsyttää suunnattomasti. Mistä mä saan motivaatiota taas?

Okei, on mulla tavotteita ja haaveita tälle vuodelle. Mä haluan treffeille Samun kanssa, ja tehdä siitä tavan. Jos edes pari kertaa vuodessa pääsis kahestaan syömään tai leffaan.

Tavoitteeksi voisin myös ottaa sen, että ulkoillaan enemmän poikien kanssa. Tällä viikolla käytiin puistoilemassa ja Kaapo tykkäs hirveesti. Niitä päiviä odotellessa kun voi pukea vähän kevyemmin, kahden lapsen pukeminen kovilla pakkasilla on aikamoista.

Mä voisin olla selvinpäin loppuvuoden (tai pidempäänkin) ihan huvin vuoksi, koska mulla kesti kolme päivää selvitä meidän tyttöjen illasta.

Mä haluan myös sisustaa meidän kotia, en hirveesti mutta pikkuhiljaa vähän kerrallaan. Kaapolle listalla on uusi sänky, matto ja säilytyslaatikoita expedit-hyllyyn. Olkkariin haluan valkoisen kallax-hyllyn tai oikeestaan kaksi ja taulukehyksiä. Ja sit niitä laatikoita hyllyihin.

Tänä vuonna meidän esikoinen täyttää 3v ja kuopus 1v, ihan kauheeta. Niin se aika vaan juoksee, onneks ite ei vanhene ollenkaan ;)

Kivaa viikonloppua!

<3: Jemppu

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Elämäni paras vuosi!

2015 alkaa olla lopuillaan ja on aika palata muistelemaan tämän vuoden tapahtumia.


Tammikuun alussa mä tunsin Peetun ensimmäiset liikkeet. 5.1. Syntyi mun veljenpoika Veeti, josta tuli mun kummipoika, ensimmäinen kummilapsi. Kuun puolivälissä saatiin tietää Peetun olevan poika kun käytiin 4d-ultrassa. Vietettiin paljon aikaa Ceccin ja Oliverin kanssa (niinkun joka ikinen muukin kuukausi). 30.1 oli virallinen rakenneultra, jossa oli kaikki hyvin, tietenkin.


Helmikuun alussa Sanna ja Jesse pyysi mua kummiksi, mä olin yllättynyt mutta todella otettu. Ja olen myös edelleen tietenkin! Masu kasvoi ja hankintalista lyheni.


Maaliskuussa sairastettiin, ulkoiltiin ja vietettiin Veetin ristiäisiä. Se oli todella ihana tilaisuus. Kävin pelkopolilla puhumassa synnytyksestä ja näin Peetun taas ultrassa. Mietin paljon Kaapoa ja miten pikkuveli tulee vaikuttamaan sen elämään. Se oli aika rankkaa, koska mä tunsin vähän väliä syyllisyyttä siitä että riistetään Kaapolta täysi huomio. Onneksi kaikki toi oli turhaa ja elämä sujuu hyvin näin <3!


Varmistuin päivä päivältä siitä, että haluan synnyttää sektiolla. Viimeisiä ostoksia ja valmisteluja Peetua varten. Hetkiä kahden Kaapon kanssa, ja ihmetystä että pian se isopieni poika täyttää jo kaksi vuotta! Vietettiin veljentytön 4v synttäreitä mun veljen luona.


Vietettiin yhdessä vappua ja Kaapo sai ekan ison vappupallon. Kaapo täytti 2 vuotta ja vietettiin sen synttäreitä suvun ja kavereiden kanssa. Käytiin synnytystapa-arviossa jossa sektiopäiväksi valittiin 18.6 mun oman isän syntymäpäivä. Kaikella on tarkoitus, Kaapohan on syntynyt meidän isän kuolinpäivänä, eri vuonna kylläkin. Vietettiin myös äitienpäivää kolmisteen kotona.


Alkukuusta käytiin lintsillä, perheen ja sukulaisten kanssa. Pääsin itsekkin jopa yhteen hurjempaan laitteeseen, ehkä ens vuonna enemmän kun ei oo sellasta jättimasua. Oltiin oltu puoli vuotta naimisissa <3! Ja paras juttu, eli Peetu syntyi, meidän pieni 4080g vauva, odotettu pikkuveli. Elämä vaaleansinisessä rakkauskuplassa alkoi <3


Totuteltiin arkeen, nukuttiin vähemmän kun ennen, vietettiin Oliverin ensimmäisiä synttäreitä, Peetun ristiäiset. Otin ekaa kertaa omaa aikaa huimat 3,5h. Peetu Kristian on siis koko nimi jos jollekkin on vielä epäselvää ;)


1.8. lähdettiin laivalle kavereiden kanssa ja se menikin leppoisasti. Samun äiti ja sisko oli poikien kanssa meillä. Aloitin laihdutuksen. Vietettiin mun pikkusiskon 12v synttäreitä. Ainiin täytin itsekkin 21v :D Samun koulu jatkui ja arki yksin poikien kanssa siis.


Syyskuussa Peetu oli yökylässä mun äidin luona. Ja mä vietin yhden kokonaisen viikonlopun mökillä ihanalla naisporukalla rentoutuen. Cecci pyysi mua sen kaasoksi, ja 2017 tanssitaankin niiden häitä <3 Peetu sairasti myös ensimmäistä kertaa. Olin laihtunut 6kg vaikka oli pari muuttujaa ja tuli syötyä tosi epäterveellisesti ajoittain.


Vietettiin laatuaikaa Ceccin ja Oliverin kanssa, ilman Peetua. Kaapo nautti hirveesti, ja pääsi paloauton kyytiin tutkailemaan. Peetu oppi kääntymään selältä masulleen ja melkeenpä heti se lähtikin sujuvasti onnistumaan joka kerta. Olin auttamassa äitiä muutossa ja samana iltana vähän viihteellä.


Vietettiin Samun kolmatta isänpäivää <3, pojat oli mummilla yökylässä samaan aikaan ensimmäistä kertaa, vietettiin veljentytön 3-vuotissynttäreitä ja vähän laatuaikaa kahdestaan Kaapon kanssa. Laitettiin myös ajoissa koti jouluiseksi. Peetu oli taas kipeenä, rokotusten takia.


 01.12 tuli neljä vuotta yhteiseloa mulla ja Samulla, 12.12 oli myös meidän ensimmäinen hääpäivä. Peetu oppi ryömimään, niin se vauvakin tavoitti jo puolen vuoden iän. Ensimmäinen joulu nelisteen.




 Tää vuosi oli todellakin mun elämän parhain, tänä vuonna mä oon suurimman osan ajasta ollut onnellinen ja asiat on sujunut hyvin. Täytyy nauttia onnesta ja ilosta, koskaan kun ei voi tietää mitä tapahtuu. Tänä vuonna musta tuli toisen kerran äiti ja elämä muuttui kovasti Peetun myötä, paremmaksi tietysti <3!

Semmonen oli meidän vuosi 2015, paljon varmaan unohtui kirjottaa mutta tärkeimmät varmaan löytyy. Vuosi 2016 tulee luultavasti olemaan viimeinen vuosi kotona, mä aion nauttia poikien kanssa olosta ja kiireettömyydestä, ennen kuin alkaa se kiireinen aika kun käydään koulussa, töissä ja päiväkodissa.

Ihanaa uutta vuotta kaikille <3

<3: Jemppu

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Peetu 5kk

Tää on nyt vähän myöhässä, koska Peetuhan on vajaan kahden viikon päästä jo puolivuotias, mutta kirjoittelenpa silti 5kk kuulumiset nyt.

Ekana neuvolajutut:
Ikä: 5kk  (4kk)
Paino: 10,4kg (9365g)
Pituus: 69,2cm (65cm)
Päänympärys: 45,5cm (44,2cm)

Nyt ei taidettu valittaa ruokailusta, ja paino on kuulemma tasoittunut. Pituutta tullut reilusti, miten tää poika kasvaa näin nopeesti?

Peetu oppi kääntymään melkein heti 4kk täytettyään ja samantien kun laittaa lattialle niin käännytään. Kovasti olisi halukas lähtemään liikkeellekkin, mutta vielä ei pääse.

Vaatteissa käytetään kokoja 74 ja 80, vaipoissa siirryttiin vitosiin eli Kaapon kanssa samoihin.

Nukkuminen on ollut jonkun aikaa jo aikamoista. Rokotusten jälkeen ei nukuttu ollenkaan sinä yönä, ja muutenkin nukutaan huonosti. Joululoman aikana mä aion vähentää yösyömisen yhteen kertaan, koska ei tommonen 3-4 kertaa syöminen ole enää pakollista.

Ruokailu on mukavaa, Peetua on ihana syöttää kun se oikeesti syö. Kaikki mitä ollaan annettu maistuukin, paitsi puuron kanssa on välillä vaikeuksia.

Peetu on edelleen tosi iloinen kaveri ja ei turhia kitise. Ulkovaatteet päälle saatuaan alottaa huudon, mutta ulos kun pääsee niin hiljenee. Ja on kova taistelemaan unta vastaan, varsinkin kun ollaan jossain kylässä niin ei malta nukkua ollenkaan.

Peetu on alkanut myös vierastamaan, enemmän väsyneenä mutta myös muutenkin. Mutta ajan kanssa siitäkin päästään varmasti.

Hauskimpia juttuja on omat värikkäät lelut, isoveljen autolelut ja tietty se hassunhauska isoveli, joka saa aina Peetun nauramaan. Maailman suloisin kaksikko <3

Sellainen on meidän 5kk pikkuveli <3

Peetu oli myös flunssassa ja olo oli tommonen :(
Uusi talvihattu
Pari viikkoa vanhana ja 5kk vanhana.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
<3: Jemppu

tiistai 1. joulukuuta 2015

Neljä vuotta!

Tänään 1.12 on meidän vuosipäivä, neljä vuotta yhdessä. Mä olin silloin 17-vuotias ja Samu kahta viikkoa vajaa 19. Mä tiesin heti kun mä olin Samun ekaa kertaa nähnyt (lokakuussa 2011 nähtiin ekaa kertaa), että mä haluan sen. Hetki siihen meni, mutta sainpas sen kummiskin. Mä asuin ensimmäiset 7kk laitoksessa meidän seurustelun alussa, eli nähtiin vaan viikonloppusin. Loppupeleissä aika meni nopeesti ja tuli kesä ja loma, lopulta myös se elokuu ja oma kämppä.

Elokuun vikana päivänä tulikin tunne, että meitä saattaa keväällä olla yks enempi ja niinhän siinä kävikin. Vuosi ja viisi kuukautta ehdittiin olla yhdessä ennen Kaapon syntymää. Sitten me oltiinkin perhe, helmikuussa 2013 muutettiin virallisesti yhteen ja Kaapo syntyi toukokuussa.

Ollaanhan me tässä neljän vuoden aikana ehditty kerran jo erotakkin, mutta siitä en halua enempää kirjoitella. Alla oleva kuva kiteyttää aika hyvin sen asian!

Kuva googlesta.

Naimisiinmenosta päätettiin syyskuussa 2014 ja joulukuussa me sitten otettiin ja mentiin, ens viikolla vietetään siis ensimmäistä hääpäivää <3.

Toinen ihana poikakin me ollaan saatettu maailmaan,ehkä joskus saadaan vielä lisääkin lapsia. Ei sitä ikinä tiedä. Mutta sen tiedän, että mun pojilla on mahtava isi <3

Meillä on ollut vaikeeta ja rankkaa, mutta tässä me silti ollaan ja tullaan olemaan. Meillä on yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet. Me halutaan vanhentua yhdessä, me ei ehditty alussa elää kahdestaan kovin kauaa, mutta me saadaan elää kahdestaan joskus tulevaisuudessa, kauan.

Tällä hetkellä meillä on kaksi pientä lasta, eli arki luonnollisesti koettelee meitä. Meillä ei hirveesti ole aikaa olla kahdestaan, mutta onneks edes joskus. Helmikuussa lähdetään kahestaan laivalle yöksi ja Samun äiti tulee taas hoitamaan poikia meille, täytyy olla onnellinen että on näitä tukijoukkoja! 

12/2011
01.08.2015

Peetun ristiäiset, 25.07.2015

Samu on mun elämäni rakkaus, enkä vois ikinä kuvitella itteäni kenenkään muun kanssa. Mä uskon vahvasti, että meidän rakkaus kantaa ja kestää tulevatkin huonot ajat.
 

<3: Edelleen rakastunut vaimo