tiistai 26. huhtikuuta 2016

Sairastelua

Me ollaan oltu TAAS kipeenä. Minä, Kaapo ja Peetu ollaan oltu flunssassa enemmän ja vähemmän nyt viikon ajan. Lapset alkaa olla jo parempaan päin, mutta mulla on järkky paine poskissa niin taidan huomenna kävästä terveysasemalla jos ei helpota siihen mennessä. On todella rankkaa olla neljän seinän sisällä poikien kanssa, koska noillahan sitä energiaa riittäis vaikka kuinka olis kipeenä.

Kaapo keksii kaikenlaisia kolttosia, mutta nykyään jos tekee eri huoneessa jotain kiellettyä, kuuluu lause: " äiti, en mitään täällä tee" josta tietää että jotain tapahtuu. Parin viikon päästä kirjottelen sitten Kaapon 3v kuulumisia, meillä on Kaapon synttäripäivänä myös neuvola. En malta odottaa myöskään että päästään antamaan Kaapolle sen lahja!

Sunnuntaina oli parempi päivä ja mentiin Kaapon kanssa mun veljentytön synttärijuhliin, oli ihana nähdä kaikki sisarukset ja niiden lapset pitkästä aikaa. Ens viikonloppuna taas kun juhlitaan meidän äidin valmistumista ja pari viikkoa siitä niin on Kaapon synttärijuhlat. Onpas tää elämä yhtä juhlaa.

Nyt mä käyn lämpimässä suihkussa ennen kun pojat herää, sit pitääkin käydä kaupassa.








<3: Jemppu

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Muutama sana äitiydestä!

Pian tulee kolme vuotta Kaapon syntymästä, mun äidiksi tulosta. Kohta on vuosi siitä kun musta tuli myös toisen lapsen äiti. Kahden äitinä olo on niin erilaista kuin yhden, vaikken enää kunnolla muista edes millaista se oli vaan Kaapon kanssa. Mä voin suoraan sanoa, että nautin paljon enemmän kahden äitinä olosta kuin yhden. Musta on ihanaa kun tylsiä hetkiä ei tule, toki välillä kaipaa myös sellastakin.

Välillä tuntuu että pää räjähtää uhmailuun ja kitinään, mutta yleensä mä nautin tästä arjesta ja tekemisen paljoudesta. Mulla on toki "helpot" lapset ja ne nukkuu samaan aikaan päiväunet ja yöunet, se helpottaa ihan hirveesti mun jaksamista.

Mä oon pienestä asti haaveillut äitiydestä, ja tiesinkin tulevani nuorena äidiksi jos vaan se on mahdollista. Ja olihan se, mä olen 21-vuotias kahden ihanan pojan äiti. Mä oon onnekas kun mulla on Samu joka jakaa mun kanssa tän, vaikka välillä pää meinaa hajota siihenkin. Mä oon myös onnekas siinä suhteessa että mun äiti ottaa poikia välillä yökylään, koska ei parisuhdettakaan voi jättää hoitamatta. Ne kahdestaan kuumana syödyt ateriat ja katkeamattomana nukutut yöunet tulee todellakin tarpeeseen silloin tällöin.

Äitiys on maailman parasta, mutta myös raskainta. Kun lapset ja Samu sairasti oksennustautia, mä hoidin kaiken. KAIKEN, sata vaippaa, monet oksennukset ämpäreistä, varmaan 15 koneellista pyykkiä ja yritin pitää kaiken kasassa, ja pidinkin. Se oli varmaan raskainta tähän mennessä mun äitiydessä. Se huoli lapsista jo pelkän oksennustaudin takia, miten selviäisin jostain vielä pahemmasta.

Vietettiin eilen melkein koko päivä Lauran ja Seela-vauvan kanssa.
Ne yrittää jo leikkiä (tapella) yhdessä.
Meidän vajaa 3v
Äiti osti Kaapolle tän haalarin kirppikseltä, syksyllä pääsee sitten päälle!
Niin iso jätkä.
Peetu 10kk vetelee autoilla jo eteenpäin :D
Kaapon huone alkaa olla jo aika kiva. Ton bussilelukorin voitin jollyroomin kilpailusta.
Toi matto on niin täydellinen!!!

Elämä on aika kivaa just nyt. Mulla on ihana perhe, paljon kivoja suunnitelmia, kiva koti, kesä tulee, monet synttärit lähiaikoina, ihania ystäviä ja muutenkin hyvä fiilis. Oon niin onnellinen että nautin kotiäitiydestä näin paljon <3

ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.
 Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
 Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon…
Ennen kuin minusta tuli äiti.

<3: Onnellinen kahden pojan äiti

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Peetu 10kk

Kyllä, 10kk!!! En jotenkin jaksa edes uskoa että aika meni näin nopeesti taas. Peetusta on tullut aikamoinen vipeltäjä. Ihan ensimmäiseksi neuvolamitat!

Ikä: 10kk (8kk)
Paino: 10,950kg (11,245kg)
Pituus: 76,6cm (75,2cm)
Päänympärys: 48,7cm (48,4cm)

Neuvolatäti kirjoitti korttiin: "Iloinen, hiukan vierastava poika. Pituutta tasaisesti, painoa tasaantunut myös. Ruuat maistuu, istuu tukevasti, tuettuna ottaa askelia, konttaa. Omaa jutustelua tulee."

Eli paino on tippunut, luulen että se johtuu oksennustaudista ja hampaiden tulosta. Peetu on jo hetken syönyt vähän huonommin ja hampaitahan on jo kuusi tullut läpi.

Peetu tosiaan ryömii, konttaa, istuu, nousee tukea vasten ja seisoo jo aika pitkiä aikoja ilman tukeakin. Saa nähdä koska otetaan ensiaskelia, lähellä se on jo ollutkin.

Syöminen on tällä hetkellä vähän vaihtelevaa, yleensä kyllä syö aika hyvin. Ja kaikkea mitä tarjotaan. Maitotuotteet on otettu nyt myös käyttöön.

Peetu tykkää leikkiä Kaapon leluilla, eli sotkea kaikki pitkin poikin. Myös isoveli on aika kiva kaveri. Ulkoilu on myös hauskaa ja keinuminen.

Viime viikot Peetu on ollut todella riippuvainen musta ja roikkuukin jaloissa koko ajan, edes vessaan en meinaa yksin päästä. On vähän rankkaa, mutta ehkä se menee pian ohi. Kaapo jää siis luonnollisesti vähemmälle huomiolle, mikä on aika tylsää. Oon nyt kahtena viikonloppuna lähtenytkin Kaapon kanssa kahdestaan johonkin ja ensi viikonloppuna mennään myös serkkutytön 5v synttäreille varmaan kahdestaan :)

Peetu osaa myös vilkuttaa. Ja näyttää omaa tahtoaan, jos jokin ei miellytä niin aletaan tuhisemaan ja puhisemaan, se on tosi huvittavaa. Muuten Peetu on kyllä edelleenkin suht hyväntuulinen vauveli.




Nyt mä nautin päikkäriajasta ja kattelen tallennuksia ennen kun pojat taas heräilee. 

<3: Jemppu 

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Syksyn suunnittelua ja unikoulua

Hain maaliskuussa Kaapolle kerhopaikkaa syksyksi. Hain kahta päivää viikossa ja käsittääkseni se on aina 3 tuntia kerralla. Tässä kuussa tai toukokuussa pitäisi saada tietää pääseekö Kaapo aloittamaan syksyllä kerhossa. Hain vaan yhteen, koska muihin on matkaa sen verran että puolet ajasta menisi viemiseen ja hakemiseen.

Mulla ei oo mitään ongelmaa pitää Kaapo kotona, oikeestaan tuntuu jopa pahalta ajatus että Kaapo menis kerhoon. Mä itse oon kummiskin kotona Peetun kanssa. Mutta mun täytyy ajatella myös Kaapoa, se varmasti jo tarvitsee sitä omanikäistä seuraa ja erossa oloa äidistä. Jos Kaapo pääsee kerhoon niin kaikki menee varmasti hyvin ja Kaapo tulee tykkäämään siitä. Ehkä mäkin pärjään sen ajan erossa.

Mulle päiväkoti ei ole vaihtoehto, vaikka sinnekkin voisi viedä vain parina päivänä. Kerho tuntuu mulle ja meille sopivimmalta vaihtoehdolta. Vaikka sekin tuntuu haikeelta. Mutta mikään ei ole vielä varmaa, katsotaan kun tiedetään.




Sitten Peetuun, meidän pikku takiainen. Siis toi pieni jäbä on niin kiinni mussa ollut viime viikot. Se on aika raskasta, mutta toivotaan ettei kestä ikuisuutta. Aloitin unikoulun tiistaina eli kolme yötä on mennyt. Ja siis huudatan, eli en tassuttele tai tee mitään muutakaan. Kun Peetu alottaa itkun laitan sen takaisin tyynylle ja tutin suuhun.

Ensimmäisenä yönä Peetu heräsi kahdesti ja huusi yhteensä 1,5 tuntia. Toisena yönä heräsi kahdesti ja huusi yhteensä n. 10min. Viime yönä heräsi kerran ja itki ehkä 2min. Odottelen vielä takapakkia, en vaan jaksa uskoa että pääsen näin helpolla.


Nyt nautin mun omasta ajasta kun pojat nukkuu, sit taas puistoilemaan!

Ainiin, sain tänään ensikosketuksen (eli ensipotkun) mun kummipoikaan <3 kolmen kuukauden päästä musta tulee taas kummitäti!

<3: Jemppu

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Jotain uutta kotiin

Meidän koti on kokenut pientä muutosta kun kävin eilen ikeassa Kaisan kanssa. Ostin valkoisen kallax-hyllyn olkkariin ja siirrettiin myös Kaapon huoneessa ollut valkoinen lipasto olkkariin. Kaapolle ostin maton ja taulukehyksiä.

Nyt on vähän lievitetty sisustushimoa, mutta paljon on vielä hankittavaa. Mun pitäisi päättää joku tehosteväri olkkariin, mutta en osaa päättää. Vaihtoehtoja on keltainen, turkoosi ja vaaleanpunainen, saa nähdä mitä keksin.

Kaapon vihreä nukkamatto on nyt Peetun huoneessa (tosin Peetu vaan nukkuu siellä) ja toivonkin joku päivä pääseväni sisustamaan molempien omia huoneita. Tai että pojat voisi laittaa samaan huoneeseen.

Ostin tota elefantti lahjapaperia ja laitoin kehykseen. Toi kuosi vaan on ihana, ja verhoja en raaski ostaa niiden hinnan takia.

En oo vieläkään tyytyväinen Kaapon huoneeseen, mutta pikkuhiljaa.
Kaapon huoneeseen haluaisin mustat 2x2 kallax-hyllyt ja malm-lipaston, mustanruskeina. Koska päädyttiin Kaapolle mustaan sänkyyn, haluan muidenkin huonekalujen olevan tummia. Matto ja lelukorit yms saa sitten olla värikkäitä. Ikeassa olisi ihanat mustavalkoiset kissaverhot, mutta katotaan vielä, Samu ei niille ihan lämmennyt. 

Olkkariin haluan sen valkoisen yöpöydän ja leveän 6-lokeroisen malm-lipaston. Ja uuden maton, jonkun vaalean. 

Näiden kanssa alkoi mun viikko <3
Oltiin tänään heti aamusta Ceccillä poikien kanssa, niinkuin yleensä maanantaisin. Pojilla alkaa olla jo aika kova meno, ja kohta niitä on taas yksi lisää. Hullua huomata, että Peetukin on jo niin iso poika ja sotkee poikien mukana. Onneks pian syntyy kummipoika niin on edes yks rauhallinen poika meidän kahvihetkillä :D

Kivaa viikonalkua kaikille!

<3: Jemppu

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Ensimmäinen oksennustauti ja kuulumisia

 Meidän pääsiäisloma olikin vähän erilainen mitä olin ajatellut, nimittäin Kaapo, Peetu ja Samu sairasti aika rajun vatsataudin. Jollain ihmeen kaupalla mä selvisin ilman, mutta oli kyllä tosi rankat päivät itellekkin, koko ajan pelkäsin että sairastun itekkin ja kuka sit olis hoitanut lapsia. Toivottavasti ei nyt pitkään aikaan tulis uudestaan, mä myös vähän pelkään oksentamista.  Nyt haluun unohtaa koko taudin, ahdistaa ajatuskin.

Peetu on vähän yli viikon päästä jo 10kk ikäinen, konttailee ja nousee joka paikkaan. Tällä hetkellä Peetu on todella kiinni mussa, en voi tehdä oikeestaan mitään ilman että Peetu roikkuu housunlahkeessa. Se on aika raskasta ja Kaapo jää väistämättä tosi vähälle huomiolle. Aionkin viikonloppuna tehdä jotain Kaapon kanssa ihan kahdestaan, tarvitaan sitä molemmat (ja Peetu). Ollaan alettu antamaan Peetulle rahkaa, jogurttia ja raejuustoa, oikeeta maitoakin on annettu maistella, vielä ei ole tullut mitään vatsaoireita mistään niistä. Ja hyvin maistuu, siitä oonkin onnellinen että poika syö kaikkea mitä tarjotaan.

Unikoulusta sen verran, että viime yönä ekalla herätyksellä (22.30) annoin Peetun huutaa, ja huusihan se. Huudatus on kamalaa, mutta luulen että myös tehokasta. Toisella herätyksellä (klo 3.45) annoin sitten maitoa ja unet jatkui 6.10 asti. Tarkoitus olisi jättää yömaito ihan kokonaan, mutta saa nähdä mitä tästä tulee. Se on vaan niin helppoa antaa se maito ja sen jälkeen molemmat saa jatkaa unia. Mutta taas toisaalta kun tiiän ettei Peetu enään sitä maitoa oikeesti tarvitse niin tuntuu turhalta pitkittää sitä.

Kaapon 3-vuotissynttärit lähestyy vähän turhankin kovaa vauhtia. Tällä viikolla tuli kirjeet joissa pyydettiin varaamaan ajat 3v neuvolaan ja hammaslääkäriin, siis oikeesti 3v!!! Oon kohta ollut äiti KOLME VUOTTA! Kaapo haluaa salamasynttärit ja tarvikkeita oonkin jo ostanut niitä varten. Lahjatoiveena on Make-rekka (Autot-leffasta) ja se onkin jo paketoituna kaapissa. Pakkohan se oli ostaa kun Kaapo on siitä melkeen vuoden päivät puhunut. Kirjoittelen sitten Kaaposta ihan oman postauksen kun 3v on vieläkin lähempänä. Neuvolan varasinkin ihan synttäripäiväksi. Ajatelkaa vielä se, että kuukausi Kaapon synttäreiden jälkeen myös Peetu viettää ekaa syntymäpäivää!

Ulkona on ollut jo ihania kelejä ja ollaankin käyty poikien kanssa puistossa. Molemmat viihtyy siellä tosi hyvin, Peetukin päässyt vähän hiekkalaatikolle ja keinumaan. En malta odottaa kesää, että päästään rannalle, lintsille ja korkeasaareen ja muutenkin ulkoilemaan. Toivotaan että olis paremmat kelit kun viime kesänä.









Hauskaa viikonloppua!

<3: Jemppu

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Hukassa

Ihan ekana, Peetu otti tänään ensimmäisen kerran konttausaskelia. Ja hain Kaapolle kerhopaikkaa syksyksi. Mä haluan olla vielä kotona ja samalla, että Kaapo saa vähän muuta elämää kodin ulkopuolella. Päiväkotipaikkaa en halua hakea, koska sellaista tarvetta ei ole. Peetu saa olla kotona myös siihen 3-vuotiaaseen saakka.

Oon vähän hukassa mun tulevaisuuden kanssa, eli ammatinvalinnan. Lähihoitajaksi aion opiskella, mutta mitä sen jälkeen. Mua houkuttais tehdä töitä vauvojen parissa, mutta kätilöks en haluais, huh vaikeeta. Myöskin nuorisotyö houkuttaa edelleen, mutta minkälainen ja missä ympäristössä. Vaikeita juttuja, pitäis varmaan alkaa tutustumaan eri vaihtoehtoihin ja aloihin. Onneks mulla on vielä hetki aikaa miettiä tässä, olis vaan kiva saada joku selkeys ajatuksiin ja unelmiin. 

Ja sitten tähän meidän arkielämään, perjantaina pojat menee yökylään mun äidin luokse (jos vaikka onnistuis tällä kertaa) ihanaa saada nukkua rauhassa!!!! Unikoulu saakin alkaa heti kun tulevat mummilta. Tajusin muuten myös että voinhan mä vierottaa Peetun nyt jo tutista, niinhän me tehtiin Kaaponkin kanssa, Kaapo oli 10kk kun luopu tutista. Kaapo tänään sano mulle, että heitti yhden Peetun tuteista ikkunasta, koska Peetu ei kuulemma tarvii sitä :D.

Lauantaina poikien serkut tulee meille kylään, pitkästä aikaa, nähtiin viimeks jouluna! On jo aikakin nähdä taas. Ja Samulla on vielä maanantaikin vapaata, ihanaa pitkä viikonloppu.




Kivaa viikon alkua kaikille!

<3: Jemppu