lauantai 18. kesäkuuta 2016

PEETU 1V

Vuosi sitten oltiin jorvissa odottamassa suunnitellun sektion alkamista. Jännitti vähän, mutta aika rauhallisia oltiin molemmat ihan loppuun asti. Klo 14.30 syntyi täydellinen pieni poika jota mulle pikaisesti näytettiin. Siitä Peetu vietiin putsattavaksi sekä punnittavaksi ja hetken päästä tuotiin mun rinnalle hetkeksi ja itkevä poika rauhoittui heti. Se tunne oli täysin uusi sekä maailman parhain. Kaapon kanssa en sitä kokenut (tai tietysti koin, mutta seuraavana päivänä ja todella kipeänä).

Peetun kanssa sairaalapäivät oli ihania, mä oikeesti tykkäsin olla siellä ja nuuskutella mun vastasyntynyttä. Nyt ne päivät on vaan kauniita muistoja ja on aika kertoa millainen on meidän YKSIVUOTIAS.

Mitat tulee myöhemmin, mutta muuten aion kirjoitella kaikesta.

Ruokailu:

Peetu syö meidän kanssa samaa ruokaa, eli perus kotiruokaa. Juo myös normaalia maitoa. Leipää, sosetta tai rahkaa aamulla ja illalla. Välipalaksi myös yleensä jotain noista. On maistellut paljon kaikkia eri juttuja. Ei tykkää banaanista eikä mustikkarahkasta. Vedenjuonti on myös aika tylsää pojan mielestä.

Liikkuminen: 

Peetu liikkuu pääsääntöisesti konttaamalla, mutta päivä päivältä kävelee enemmän. Kävelee max 10 askelta kerralla, mutta aika pitkiä matkoja jo. Ei onneksi osaa kiivetä sohvalle tms vielä.

Rytmi: 

Peetu herää 6-7.30 välillä suunnilleen, nukkuu päiväunet 12-14 ja menee yöunille klo 19. Pojilla on muuten täysin samanlainen rytmi nukkumisien kanssa. Tosin luulen ettei Kaapo enään kauaa nuku päikkäreitä. Peetu myös edelleen heräilee yöllä, mutta aloitan taas unikoulun pian niin katsotaan kauan menee. Peetuhan ehti hetken jo nukkua täysiä öitä. 

Luonne:

Peetu on aika iloinen vauva/lapsi. Mutta myös näyttää kun hermot menee ja nehän myös menee. Suurimmaksi osaksi Peetu ärsyyntyy Kaapon kiehnäämisestä. Nauraa myös kyllä paljon, Kaapon jutuille usein. 

Muuta:

Käyttää vaippakokoa 6.
Vaatekoko on 80-86cm.
Ei selkeitä sanoja. Paitsi usein sanoo anna, mutta yleensä tahattomasti. Matkii kun sanoo Kaapo. (Paapo)
Syö tuttia edelleen, se pitäisi kyllä jo jättää pois.
Vilkuttaa ja taputtaa.
Pudistaa päätään jos ei halua esim syödä enään. 
Omistaa järjettömän isot ja kauniit siniset silmät.
On aika täydellinen pikkumies.



JA YKSIVUOTIAS! <3
Tää on ihan älyttömän haikeeta, että meidän toinenkin vauva saavutti jo vuoden iän. Aika vaan menee liian lujaa kun lapset on pieniä. Koska todella usein tulee ajateltua että hetkinen miten se osaakin jo tehdä niin ja näin. Koitetaan nauttia näistä pienistä, ei varmaan ajankulu ainakaan hidastu matkan varrella.

Kahdelta meillä alkaa Peetun syntymäpäiväjuhlat, kirjoittelen niistä myös pian! Ihanaa viikonloppua kaikille!

<3: Jemppu

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Vuosi kahden äitinä!

Alle kaksi viikkoa niin oon ollut vuoden ajan kahden pojan äiti! Peetun myötä asiat ja oma ajatusmaailma on muuttunut ihan hirveesti. Peetun myötä...

... Me ollaan ulkoiltu todella paljon, lähipuistossa käydään monta kertaa viikossa. Kun oli vaan Kaapo, mulla oli aika kynnys lähteä. Ehkä mä olin jotenkin epävarma itsestäni äitinä, nyt kun on Peetukin niin on ihanaa lähteä puistoilemaan ihan kolmisteen.

... Musta on tullut oikeesti aika itsevarma äiti. Mä tiedän pärjääväni tilanteesta kun tilanteesta. Pahin koettelemus oli se oksennustauti, olin siis ainoa meistä joka selvisi ilman sitä. Hoidin sitten perheen ja kodin sen aikana (muutenhan en hoida ;D)

... Oon tajunnut miten ihanaa on pukea pojat samanlaisiin tai samankaltaisiin vaatteisiin. Maailman söpöintä!

... Oon saanut huomata miten poikien välille on syntynyt yhteys, se näky kun ne nauraa yhdessä jollekkin tai jos Kaapo naurattaa Peetua, ei kauniimpaa! <3

... Kaaposta on kuoriutunut huolehtiva isoveli. Jos Peetu itkee niin yleensä Kaapo menee sanomaan että ei hätää tms.

... Saan ihmetellä miten 11kk ja 3v osaa jo tapella. Vielä se on hauskaa, mutta luulen että pian se ei enään olekaan niin hauskaa.


 ... Mun vauvakuume ei oo kadonnut mihinkään. Peetu on ollut suht helppo tapaus myös, Kaapo oli kanssa. Toki huonoina hetkinä ajattelen ettei enään ikinä mitään vauvaa, mutta hyvinä hetkinä ajattelen sopivani isonkin lapsilauman äidiksi. 

... Pidän Peetua paljon vauvampana kun Kaapoa aikoinaan. Mun mielestä Peetu on enemmän sellanen, on toki ollut myös haikeampaa kun Peetu kasvaa kun mitä Kaapon kanssa oli. Kaapon aikana odotti kehitystä ja Peetun kanssa taas ajatteli/ajattelee että pliis älä kasva enempää!

... Nautin mun vähästä vapaa-ajasta älyttömän paljon. Tällä hetkellä odotan perjantaita kun kuuta nousevaa, vähän sidukkaa ja hemmetin hyvää seuraa! Myös sitä parisuhdeaikaa osaa arvostaa ihan eri tavalla, koska sitä ei ole hirveesti. Odotan siis myös juhannusta koska saadaan koko viikonloppu lapsivapaata, kiitos mun äidin!


... Kynnys laittaa lapset hoitoon on isompi. Peetua on hoitanut vaan mun äiti ja Samun äiti, enkä tiedä jättäisinkö/antaisinko edes kenellekkään muulle.  Kaapoa on hoitanut moni muukin, mutta sillon myös menojalkaa vipatti enemmän. Nytkin on jo 2kk siitä kun pojat on ollut hoidossa, mutta asiaan vaikuttaa varmasti sekin että Samu hoitaa poikia silloin kun mä oon viihteellä. Silloin kun pojat on hoidossa niin en todellakaan käytä sitä aikaa omiin juttuihin vaan panostetaan yhdessä oloon Samun kanssa.

... Vapaa-ilta tuo mukanaan yleensä jäätävän olon ja sen unohtamiseen menee hetki, yleensä yli kuukausi. Ehkä siihen vaikuttaa myös seuraavan aamun herääminen aikaisin poikien kanssa.

... Jopa hetken rauhassa istuminen on harvinaista herkkua, okei meidän pojat nukkuu yleensä samaan aikaan päiväunet ja menee myös yöunille ajoissa (19), mutta muuten päivät on aikamoista vahtimista. Kaapo on siis aika takiainen, koko ajan Peetun kimpussa ja Peetu ei sitä aina arvosta. Ja tällä hetkellä Peetu on löytänyt keittiön kaapit ja laatikot, eli senkin takia saa juosta koko ajan perässä.



... Olen huomannut, että sitä tosiaan voi rakastaa toista lasta ihan yhtälailla kun sitä ensimmäistäkin. Vaikka aikoinaan luulin, etten voisi ketään rakastaa niin paljon kun Kaapoa. Kappas vaan, tässä sitä ollaan kahden yhtä rakkaan pojan äiti.

... Olen melkein unohtanut, millaista oli olla yhden äiti tai ei kenenkään äiti. Musta tuntuu kuin Peetu olisi ollut aina meillä <3

... Arki on paljon kivempaa, mä tykkään siitä kun on paljon tekemistä eikä ehdi tulla tylsää. Kaksi lasta on eri kuin yksi lapsi, mutta mä tykkään niin paljon enemmän elämästä nyt kahden lapsen kanssa. Ei paljon ehdi tylsää tulla, hyvässä ja pahassa!


Peetun takia oon onnellinen kahden pojan äiti. Vaikka välillä on huonoja päiviä, niin en silti vaihtais tätä mihinkään. Rakastan olla noiden äiti, enkä pelkää silti myöntää kaipaavani myös omaa elämää ja vapautta sillon tällön. Koska on ok olla myös muutakin kuin äiti.

<3: Jemppu

torstai 2. kesäkuuta 2016

18x jatka lausetta

Koska kaikki muutkin niin minä myös!

En ymmärrä... Kaapon uhmaikää tai logiikkaa. Esimerkiksi aamulla sanoi Peetulle: "Minä lakastan sua" ja minuutti sen jälkeen "En tykkää susta Peetu" eli mieli muuttuu sekunneissa.

Seuraavaksi ajattelin... ottaa aurinkoa parvekkeella kun pojat nukkuu. Tosin tähän ei vielä paista edes aurinko.

Viime aikoina... oon viettänyt hirveesti aikaa vaan Kaapon kanssa. Tiistaina oltiin korkeasaaressa Ceccin ja Oliverin kanssa, viime perjantaina siellä äitillä ja tänäänkin Ceccillä. Mut on se ihanaa kun voi antaa vaan toiselle lapselle aikaa! <3

En osaa päättää... mitä drinkkejä tekisin ens viikon perjantaina. Äiti toi mulle siis vodkapullon niin ajateltiin mun kaverin Sannan kanssa tehä jotain drinkkejä.

Muistan ikuisesti... Peetun syntymän <3 Kaapon syntymää en koska nukuin sillon :D seuraavat päivät kyllä on muistissa. Silti haave kolmannesta on suuri <3

Päivän paras juttu... tämä hetki. Kuuma parveke ja kylmä battery!

Noloa myöntää mutta... toivon tosi paljon että Kaapo menee Samun vanhemmille ens viikonlopuksi. Kaks päivää ilman uhmaa ois tosi kova juttu.

Viikko sitten... vaihdoin olkkarin järjestystä, ostin Kaapon huoneeseen ihanan tuolin. Siivosin, siivosin ja siivosin.

Kaikista pahinta on... huoli lapsista. Oon ihan ylihysteerinen esim Kaapon kanssa. Varsinkin ulkona ilman että se on rattaissa. Kaapo ei kauheesti tottele niin pelkään että juoksee auton alle tms. Tosin en usko että mun kanssa se on edes mahdollista kun koko ajan komennan lähemmäs.

Salainen taitoni on... en osaa mitään :D

Jos saisin yhden toiveen, se olisi... tietysti että selvittäis terveinä koko elämä. Mutta vähän realistisempi olisi että aika menis nopeesti ja olisi ens perjantai!!

Minulla on pakkomielle... järjestää pyykit telineeseen järjestyksessä, niinkun ihmisen mukaan. Ja sillon kun Peetu oli vauva niin sen vaatteet niinku et bodyt, housut, räsyt yms oli omilla paikoillaan.

Söin tänään... jauhelihakastiketta, spagettia ja porkkanaraastetta.

Ärsyttävintä on... Samun kiukuttelu.

Tekisi mieli... ottaa vaan aurinkoa koko päivä partsilla.

Minusta on söpöä... poikien välinen yhteys, toki sekään ei oo aina söpöä.

Hävetti... joka kerta kun Kaapo kiroilee.

Olenko ainoa jonka mielestä... on hullua että ollaan Samun kanssa oltu 4,5 vuotta yhdessä :D

En nyt jostain syystä saa kuvia tähän, mutta ens kerralla sitten.

<3: Jemppu


maanantai 30. toukokuuta 2016

Sinä olet minun siskoni!

Mulla oli niiiin kiva viikonloppu. Perjantaina nähtiin Vilma (mun pikkusisko) ompussa ja käytiin ostamassa ruokatarvikkeet (tehtiin tex mex-salaattia) ja käytiin myös kokeilemassa vaatteita. Kaapo oli myös meidän mukana. Mentiin siitä äitille ja tehtiin ruoka. Syömisen jälkeen lähdettiin mun veljen ja veljentytön kanssa puistoon.

Illalla Kaapo katso pikkukakkosta ja me meikkailtiin, laitettiin hiuksia ja pelleiltiin Vilman kanssa. Kaapon mennessä nukkumaan me katsottiin Tähtiin kirjoitettu virhe, niin surullinen leffa. Vähän tuli itku. Ollaan aika herkkiä Vilman (ja äitin) kanssa.

Eilen oltiin äitin ja Vilman kanssa Helsingissä kun oli Vilman tanssikoulun kevätjuhla, jossa Vilma siis tanssi ryhmänsä kanssa. Tosi mageita esityksiä, niinkuin viime vuonnakin. 

Tänä kesänä meillä on ainakin yksi rantapäivä kahdestaan suunnitteilla, varmaan enemmänkin. Vaikka meillä onkin 9 vuotta ikäeroa, mä nautin hirveesti meidän yhteisestä ajasta. On kyllä onni, että on pikkusisko! <3




Huomenna Samulla alkaa loma! Huomenna ostetaan myös grilli ja grillataan. Keskiviikkona on Kaapon korvan jälkitarkastus. Torstaina olisi tarkoitus mennä korkeasaareen Ceccin ja Oliverin kanssa. Siinä olikin tän viikon suunnitelmat.

Hyvää viikonalkua kaikille!

<3: Jemppu


perjantai 27. toukokuuta 2016

Alkoholi ja vanhemmuus!

Mä join ensimmäiset kännit -07 kesänä ja jouduin sairaalaan sen seurauksena. Kuka käski alottaa konjakilla? No mutta loppukesä menikin selvinpäin ja sit alko seiska luokka ja seuraavana keväänä olinkin nuorisokodissa, kesän lopusta koulukodissa. Juominen ei loppunut siihen, vaan melkein joka viikonloppu otin enemmän tai vähemmän. Pääsin koulukodista samana päivänä pois kun täytin 18v, seuraavat kolme viikkoa meni juopotellen aika reippaasti. Ja sitten tein positiivisen testin. Olisin varmaan alkoholisti jos en olis saanut Kaapoa.

Sitten asiaan. Kaapon ollessa pieni me juotiin aika usein, ja Kaapo oli aika paljon hoidossa viikonloppusin. Kun aloin odottaa Peetua niin jokin muuttui. Kaapo ei enään ollutkaan paljoa hoidossa. Peetun synnyttyä sama on jatkunut, Kaapo on tosi harvoin hoidossa nykyään. Ja Peetu on ollut mun äidillä 4 kertaa tähän mennessä.

Peetu syntyi kesäkuussa 2015 ja elokuussa lähdettiin laivalle Samun kanssa, sen jälkeen Samu on ollut kerran juomassa ja mä vähän enemmän. Aika tasasesti 2kk välein oon käynyt viihteellä ja se tuntuu mulle sopivalta määrältä. Paitsi tässä kuussa oon ollut kahdesti ja tasan kahden viikon päästä taas. Mä otan arjessa hirveen vähän omaa aikaa, koska en vaan osaa. Mutta se kun on koko päivä ja ilta vapaata, on parasta!

Sillon kun pojat on ollut mun äidillä niin ollaan vietetty aikaa kahdestaan Samun kanssa, koska muuten sitä ei ole kuin iltaisin. Ja välillä tekee todella hyvää olla ihan kahdestaan ja hoitaa sitä parisuhdetta. Eli sillon kun mä oon viihteellä niin pojat on isänsä kanssa. Oon todella onnellinen, että pojilla on isä joka niitä hoitaa kun itse tarviin taukoa.

Me ei juoda kotona ollenkaan, en tiedä onks se huono vai hyvä asia. Millasen kuvan meidän pojat saa alkoholista, kun sitä ei käytetä niiden nähden ollenkaan? En halua että pojat näkee mua tai oikeestaan ketään muutakaan humalassa. Mutta haluaisin kyllä opettaa, että kohtuudella se on ok. Onneks ne on vielä pieniä niin ei tarvi sen suuremmin ajatella.

Samu ei enään juo oikeestaan ollenkaan, mutta mä en aio varmaan ikinä kokonaan lopettaa. Toki en vois kuvitella juovani esim joka viikonloppu, mutta toi parin kuukauden välein on just jees. Mä jaksan arkea paljon paremmin kun tiedän pääseväni välillä juomaan siideriä ja näkemään ystäviä.

Mä oon itse sitä mieltä, että vanhemmatkin tarvitsee muutakin elämää kuin vaan lapset (mulle se nyt vaan sattuu olemaan yleensä sitä siiderin lipittelyä kavereiden kanssa). Ja oon kiitollinen Samulle että saan sitä. Ja kiitollinen myös siitä että pojat pääsee välillä mummilaan, ja me saadaan myös Samun kanssa sitä omaa aikaa!

Juhannus 2012
Kesä 2012
kesä 2014
Tykkään myös laittautua ku lähtee viihteelle.
Kivaa viikonloppua vaan kaikille! Me mennään tänään Kaapon kanssa mun äidille yökylään, kun äiti lähtee laivalle. Mennään siis pikkusiskon seuraksi, meillä on aika kivoja suunnitelmia!

Mua voi myös seurata snapchatissa nimellä jeminavalentina, sinne päivittelen aika paljon ;)!

<3: Jemppu

maanantai 23. toukokuuta 2016

Kesä 2016!

Kesä 2015 meni odottaessa ja lopulta tutustuessa uuteen perheenjäseneen, tänä kesänä onkin vähän erilaista jo. Uusi perheenjäsen on ihan kohta ollut perheessä jo vuoden, enkä edes muista millaista elämä oli ilman Peetua <3

Tänä kesänä me aiotaan:

- Ulkoilla! Puistoilla, puhaltaa saippuakuplia, ostaa pieni allas parvekkeella ja nauttia myös iltalämmöstä siinä poikien kanssa. Tosta puistoilusta oon nyt ihan innostunut ja on parasta nähdä omien lasten ilo.

- Grillata! Me aiotaan ostaa sähkögrilli, mua harmittaa ihan tosi paljon etten aiemmin oo tajunnut sellasta ostaa. Ja aion syödä grilliruokaa kyllästymiseen asti.

- Juhlia Peetun synttäreitä! Niin vaan se meidän vauvavuosi päättyy, taas. Niin haikeeta ja tavallaan helpottavaa.


 - Viettää omaa aikaa! Mulla on kesäkuun alkupuolella veljen tuparit eli vapaalle pääsen, taas. Oon ollut aika hurja ja käynyt viihteellä kahdesti tässä kuussa ja taas ens kuussa tarkoitus, ai kauhee. No onneks isi hoitaa, että äiti pääsee rentoutumaan.

- Lapsivapaa juhannus! Koko juhannus eli kaksi yötä ilman lapsia, Peetu ekaa kertaa koko vklp hoidossa. Tarkoituksena olisi mennä Ceccille grillailemaan ja saunomaan, ajateltiin viettää siis ihan selvä juhannus. Mä toivon myös että viimeistään juhannusviikonloppuna asennettaisiin verkot ikkunoihin. Pelkään amppareita!



 - Lintsille! Puhuttiin Samun kanssa, että vietäisiin vaan Kaapo lintsille ja annettais sille meidän koko huomio. Peetu saa siis jäädä joko mummille tai mummolle hoitoon siksi aikaa.

- Korkeasaareen! Ja sama ajatus kun lintsireissussakin. Peetu ei varmasti näistä reissuista saisi samalla lailla irti kun mitä Kaapo. Toki Peetullekkin täytyy keksiä jotain että saa täyden huomion molemmilta, mutta eiköhän Kaapo mene taas joskus mummolaan viikonlopuksi.


 - Nauttia ajasta perheen kanssa! Niin paljon kun mahdollista. Yhteistä aikaa ja paljon erilaista tekemistä, ja sitä ulkoilua.

 - Seurata Peetun kehitystä! Peetu on ottanut jo kunnolliset ensiaskeleet ja uskon että kuukauden päästä mennään jo kovaa.

- Opettaa Kaapo kuivaksi! Se on tän kesän suurin tavoite. Ja ehkä se että tuplat vois pikkuhiljaa jättää pois. Tänään kaupassa olin valmis hautaamaan sen ajatuksen ja ajattelin etten IKINÄ lähe ilman tuplia enään mihinkään. Mutta pakkohan se on vaikka toi poika ei meinaa mitään uskoakaan.

 - Juhlia kaksivuotiasta Oliveria! Siis oikeesti apua, se pieni alle 3kg vauveli jota just käytiin katsomassa Kaapon kanssa täyttää jo kaksi! JA samoihin aikoihin siitä tulee isoveli mun kummipojalle! Odotan sitä vauvaa jo niiin kovasti! <3


Tästä kesästä tulee näillä näkymin aika hemmetin mahtava! Niin paljon kaikkea hyvää <3

<3: Jemppu

perjantai 20. toukokuuta 2016

KAAPO 3V

Siis mitä täällä tapahtuu, vastahan mä masu pystyssä juhlin Kaapon 2v synttäreitä ja nyt se on jo 3v!

Kolmevuotias Kaapo on aika mahtava tyyppi, toki sillä on kamala uhma, mutta se taitaa olla sanomattakin selvää. Kaapo kertoo mulle päivittäin kuinka se tykkää musta, samoin Peetulle.

Kaapo tykkää päivittäin halata ja olla sylissä (aina sen 3 sekunttia), Peetua halii vähän turhankin paljon. Peetu välillä ärähtelee Kaapolle kun on niin paljon iholla. Nyt on alkanut jo vähän pikkuveljen kiusaaminen ja Kaapo myös paljon tönii Peetua jos Peetu seisoo jotain vasten. Ei mitään kovin kamalaa oo tapahtunut, mutta nyt on semmonen vaihe etten uskalla jättää poikia hetkeksikään yksin.

Kaapolla on kyselyikä, hän on ihan hirmuisen utelias. Se on välillä jopa kiusallista, kun kysyy kaikista että "äiti kuka toi on?" Muutenkin Kaapo puhuu ihan tosi paljon, ja koko ajan. Se on helpottanut elämää huomattavasti vaikka välillä toivoisin sen olevan hiljaa edes 5 minuuttia. Kaapolla oli jokin aika sitten korvatulehdus ja en varmaan olisi tajunnut sitä ellei olisi valittanut korvakipua, eli todella helpottaa asioita kun puhuu.

Kaapo nukkuu edelleen päiväunia, 1-2h päivässä ja yöllä 11h. Kaapo ei välttämättä tarvitsisi enään päikkäreitä, mutta niin kauan kun suostuu nukkua niin voi nukkua. Syöminen on edelleen hankalaa ja siitä väännetäänkin päivittäin. Käyttää myös vaippaa edelleen mutta tän kesän homma on opettaa kuivaksi.




Käytiin Kaapon syntymäpäivänä neuvolassa ja Kaapo osasi tosi hienosti kaikki tehtävät! Yllätti mut ihan kun oli niin hyvä niissä. Kaapo painaa 13,2kg ja on 90cm pitkä. Keskiviikkona käytiin kahdestaan hammaslääkärissä ja oli tosi kivaa olla hetki vaan kahdestaan. Hienot on hampaat ja suositteli molemmille pojille sähköhammasharjaa.

Viime viikonloppuna juhlittiin Kaapon synttäreitä, eli paljon meidän läheisiä ja herkkuja. Kaisa teki maailman hienoimmat kakkukoristeet, Cecci teki sairaan hyvän makusen juustokakun ja mun äiti täytekakun. Helpotti huomattavasti koska kun tehtiin sunnuntaina Samun kanssa kinkkunyyttejä ja nakkipiiloja, se oli aika haastavaa poikien pyöriessä jaloissa. Luultavasti ens vuonna järjestetään pojille yhteiset juhlat, vaikka onkin yli kuukausi väliä syntymäpäivillä.






Mun kolmevuotias uhmatuhma, alle kolme kuukautta niin alkaa jo kerho. Miten mun lapset kasvaa näin nopeesti. Ja hei onko ihan ok tuntea syyllisyyttä Kaapon kerhoon menosta, koska mä itse olen kummiskin Peetun kanssa kotona? Edelleen tiedän että se tekee Kaapolle hyvää, mutta silti mua ahdistaa. Enkö vois vaan pitää sen kotona siihen asti että se menee kouluun. Ehkä tää tästä, eihän se oo kummiskaan kun kahdesti viikossa sen kolme tuntia, ehkä pärjään ilman sitä sen aikaa. Kaapolla on jo kerhoreppu ja kertoo itse kuinka sinne menee eväät.

Kaapo on tosi reipas tyyppi, päivittäin kiroon sen uhman alimpaan helvettiin mutta toi lapsi teki musta maailman onnellisimman äidin kolme vuotta sitten. En voisi tai edes haluaisi kuvitella ettei Kaapoa olisi. Nyt kun ollaan Kaapon kanssa vietetty kahdestaan aikaa, niin joka kerta tulee olo että haluaisin panostaa siihen vieläkin enemmän. Jotenkin vaan aina otan molemmat lapset joka paikkaan mukaan.

Kesällä haluaisin kyllä viedä Kaapon korkeasaareen ja lintsille ilman Peetua, koska tiedän ettei Peetu saisi niistä reissuista niin paljoa irti kun Kaapo.

Semmosia juttuja meidän 3 veestä!

<3: Jemppu