torstai 16. huhtikuuta 2015

Vauvan vaatekaappi

Kuvailin tossa meidän vauvan vaatevarastoa, kiitettävästi noita vaatteita onkin. Kuvasin koot 50-62cm ja muutaman vähän isomman. Suurin osa vaatteista on ostettu tai saatu käytettynä, osa on Kaapon vanhoja ja jotkut on uutena ostettuja. Mä rakastan värejä ja kuvioita lasten vaatteissa, enkä vois kuvitella pukevani poikia vaan neutraaleihin tai hillittyihin väreihin. Mä en oo se äiti joka vihaa disneyhahmoja tai muita tyyppejä vaatteissa.

Sukkia, hanskoja ja pipoja en nyt kuvaillut. Sukkia löytyy paljon, vielä aion hakea h&m:stä niitä normisukkia, koska ne oli hyvät raapimisenestotumput. Tumppujakin on muutamat mutta parhaiten ainakin Kaapolla pysyi käsissä ne hm sukat. Meillä on muutama pikkumyssy ja sitten on kaikennäköistä pään lämmitintä monessa eri koossa.

Kirppikseltä ostetut.
Vasemmanpuolinen ostettiin kun odotettiin Kaapoa, harmaa taitaa olla kirpparilta.
Molemmat ostin Kaapoa odottaessa.
Molemmat taitaa olla Cecciltä tulleita, eli Oliverin vanhoja.
Vasemmanpuolinen Cecciltä ja sammakkoyökkärin bongasin fb-kirppikseltä.
Muumi on ostettu muistaakseni kirppikseltä (en oo varma onko ees yökkäri) ja oikeanpuolinen Cecciltä.
Oliverin vanha.
Molemmat ostettu kirppikseltä.
Vasen on Kaapon vanha ja oikeanpuolinen on kirppikseltä.
Vasemmanpuolinen fb-kirppikseltä ja oikea Kaapon vanha.
Vasemmanpuolinen on Kaapon vanha ja oikeanpuolinen saatiin Kristalta. Mä muistan kuolanneeni tota Kaaponkin aikana jo.
Fb-kirppikseltä.
Cecciltä molemmat!
Raidallinen kirppikseltä, tähti on Kaapon vanha ja Oliverillakin käynyt.
Fleecehaalarin löysin kirppikseltä vain 2e hintaan ja harmaa on Oliverin vanha.
Molemmat saatu Kristalta. Toi valkonen oli ihan ensimmäinen vaate meidän vauvalle.
Löysin kirppikseltä parilla eurolla.
Tää on uutena ostettu. Tein Samulle isyyspakkauksen niin tää oli siinä mukana.
Hirveesti enempää ei 50cm bodeja ookkaan, toi keskimmäinen oli Kaapolla kun kotiuduttiin sairaalasta.
Lyhythihaiset bodyt. Ne pienet siis.
Raidalliset 56cm
56cm bodyja, kirppikseltä ja uusia.

Vihreä pikkuveli-body ostettu uutena, kaksi muuta kirppikseltä. Vielä Kaapolle jostain isoveli-paita niin on hyvä.
62cm bodyt, muumi oli pakko saada eli uutena ostettu.
62cm
62/68cm
62cm lyhkäset.
62cm
Mikkijutut on ehkä vähän mun lemppareita, Kaapollakin on monta mikkijuttua.
62cm kietasubodyt.
50-62cm housuja, vähän ohkasempia.
Tykkäsin Kaapolla kovasti näistä, ei tarvinnut koko ajan sukkia laittaa takasin.
56-62cm, nää oli kans ihania Kaapolla pitkään.

56-62cm
56-62cm, noi mustat olis ollu Kaapon kotiutumishousut mutta ne oli alusta asti liian pienet.
Ja farkut tietty.

Ihana löytö kirppikseltä myös, koko 50/56cm ja hintaa oli vaan 4e.
Tässä on suurinosa noiden kokojen vaatteista, osa on pesussa ja osa pakattuna sairaalakassiin.
 Kaikista helpoimpia on kietaisubodyt varsinkin vastasyntyneen kanssa, ja niitä meillä onkin jonkun verran, sairaalakassissa on kolme ainakin. Aion pukea vauvan omiin vaatteisiin jo sairaalassaoloaikana, koska sairaalan vaatteet ei oo niin mukavan olosia. Kaapollekkin Samu toi omat vaatteet synnytyksestä seuraavana päivänä muistaakseni.

Kesävauva ei niin hirveesti vaatetta tarvii varmasti, mutta mä oon niin koukuttunut vauvojen vaatteisiin, että niitä löytyy paljon ja enemmänkin. Kaapo oli todella kova hikoilemaan ja ensimmäisenä kesänään olikin paljon pelkällä bodylla. Tosin Suomen kesästä kun on kyse, niin on hyvä olla varautunut kaikennäköiseen keliin.

Meillä olisi vauvalle aikalailla 50-86cm vaatteet valmiina ja sitä mukaa kun Kaapo kasvaa niin myös isompia. Tiedän kyllä, että kirppiksillä tulee käytyä eli vaatetta tulee myös lisääkin. Mutta ehkä syksyllä tai keväällä voisi itekkin ottaa pöydän tosta lastenvaatekirppikseltä ja myydä jotain poiskin. Parhaat aion edelleen säästää, jos vaikka saadaan joskus kolmas poika/lapsi.

Oon todella iloinen, että meille syntyy kesävauva, ei oo sitä pukemisrumbaa kahden kanssa heti alkuun. Mutta kesällä on ne omat haasteet, se kuumuus siis. Mulla on nyt jo alkanut tää koko ajan hikoilu, viimeks se alko vasta ihan lopussa.

Tässäpä nämä, vielä kaks kuukautta nämä kaikki ihanuudet saa odotella käyttäjäänsä. En malta odottaa, että pääsen pukemaan pojan kaikkiin ihaniin jumpsuitteihin ja muihin vaatteisiin.

Syksyllä voin sitten esitellä isommat vaatteet ja ulkovaatteet.

<3: Jemppu

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Vauvaa varten 3!

Vauvaa varten tarvitsee loppupeleissä aika paljon kaikenlaista. Tällä kertaa oli helpompi lähteä hankkimaan tavaroita ja hoitotuotteita, kun on yhdestä lapsesta jo kokemusta. Hirveesti ei loppupeleissä ollutkaan valmiina (paitsi vaatteita) eli niitä hankintoja tosiaan sai tehdä.

Tällä hetkellä on kaikki valmiina paitsi bepanthen, mutta sen kerkiää kun esim omppuun eksyy. Bepanthen oli Kaapollekkin tarpeellinen suht nopeasti, niin helppohan se on olla valmiina.

Meidän vauva tulee luultavasti nukkumaan alusta asti pinnasängyssä, niinkuin Kaapokin. Mä en jotenkin usko perhepedin sopivan meille, tosin jos imetys onnistuu niin voi olla että ajatukset muuttuvat. Mutta alustavasti ajattelen poitsun nukkuvan omassa pedissä alusta asti.

Edellinen pinnasänky oli rikki, eli uusi oli hankittava. Uudessa pinnasängyssä tasot saa kolmeen eri korkeuteen, kun edellisessä se oli siinä yhdessä ja samassa. Mulle varmasti on sektion jälkeen helpointa kun vauva on mahdollisimman korkealla. Lakanoita on vissiin neljät, aluslakanoita taitaa olla myös neljät. Sängyssä on myös littana tyyny vaikka se vähän turha onkin, musta on kiva että on myös tyyny. Meillä on kaksi muutakin reunapehmustetta, mutta toi on mun lemppari. 

 
Uusi pinnasänky ostettiin ja siihen lakanat, reunapehmuste löyty kirppikseltä 10e hintaan.
Harsoja oon ostanut kirppikseltä ja uutena. Niitä ei voi ikinä olla liikaa. Kun Kaapo syntyi, oli ensimmäinen ostos lisää harsoja. Pikkuveljellä on niitä n. 20. Vähemmälläkin kyllä pärjäis.
Sinkkivoide, hoitovoide, vauvanöljy, talkki, saippua, nuhapumppu, kosteuspyyhkeet, vanulaput ja topsit.
Sinkkivoidetta Kaapon kanssa ei hirveesti käytetty, mutta on nyt sekin varmuuden vuoksi. Samoin talkki ja öljy. Rasva ja saippua tulee varmasti käyttöön, ja vanulaput ja puikot. Niistäjää tarvittiin Kaapon kanssa myös aika pian, niin ostettiinpa sekin jo valmiiksi. Muistan aina kun Kaapo oli ihan vauva ja lähdin yksin hakemaan nenäfriidaa ja anti-colic tuttipulloja kaupasta, tällä kertaa koliikkipullot on jo kaapissa odottamassa ja niistäjä myös. Nenäfriida muuttui nopeasti ihan vaan tohon nuhapumppuun/niistäjään, ja sellainen ajoi asiansa silloin kun Kaapo oli pieni, niin saa toimia nytkin.

Kosteuspyyhkeistä en osaa vielä sanoa, että tuleeko käyttöön. Kaapolla on mennyt koko elämänsä aikana ehkä kolme paketillista, eikä niitä vauvana käytetty ainakaan säännöllisesti.

Vaippoja ostettiin ykkösiä paketillinen ja kakkosia paketillinen. Jos sattuukin tulemaan minivauva niin kai niitä ykkösiä voi sitten hakea kaupasta.

Meillä on myös edelleen hoitopöytä, Kaapon vanha. Siinä on hyvä säilyttää vauvan kaikkia tarvikkeita ja tietty vaihtaa vaippaa.  Tästä tulikin taas mieleen, että vauvalle täytyy ostaa peppupyyhkeitä.

 Tuttipulloja meillä on monta, koska niitä oon säästänyt Kaapolta jonkun verran. Enkä niinkään luota imetyksen onnistumiseen. Meillä on tosiaan perus ainun tuttipulloja ja neljä anti-colic pulloa, korviketta on pari purkkia, mutta voishan sitäkin ostaa vähän enempi. Tuttejakin löytyy jo paljon, eri kokosia ja värisiä. Tuttinauhoja on myös pari, vaikka ne onkin vähän turhake en voinut vastustaa kiusausta.

Niin söpöjä <3
Tietty myös tuttiharja piti ostaa. Me ollaan aina käytetty tommosta samanlaista ja oon tyytyväinen. Hintakin on vaan 2.50e

Kylpyamme meillä on myös, siihen saadaan vielä kaverilta kylpytuki. Oon myös miettinyt ammeeseen jalkoja tai niinkun, että vois kylvettää seisaalteen mutta taidetaan jättää hankkimatta. Ihan vaikka tilanpuutteen vuoksi, meillä on todella pieni vessa.

Rintapumppu on, tässä välissä se kävi Ceccillä, mutta eiköhän aja asiansa jos tarpeeseen tulee. Myös kantoreppu/rintareppu saadaan Cecciltä, Kaapon kanssa ei edes kokeiltu.

Vaunuista voisin tehdä vielä oman postauksen, sitten kun päästään taas käyttämään niitä. Hissiremontin pitäis valmistua tossa 24.4. eli sen jälkeen. Voi olla, että joudutaan vauvan tulon myötä hankkia vielä ne tuplat, mutta se jää nähtäväksi.

Leikkimatto on vielä Ceccillä, mutta eihän se vauva sitä varmastikkaan heti tarvitse. Muutamia vauvaleluja on myös, osa Kaapon vanhoja ja pari löytyi tänään kirppikseltä.

Mutta tässä taitaakin olla aikalailla kaikki, vauvan vaatevarastosta on tulossa oma kirjoitus, sekä sairaalakassista sisältöineen.

<3: Jemppu

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Rv 30+0

Ajattelin, että voisin tässä joku päivä kuvailla vähän vauvanjuttuja ja miettiä samaan postaukseen sairaalakassin sisältöä. Meillä on kaikki valmiina paitsi bepanthen ja oma ainupupu.

Pullot on keitetty, sänky on valmiina (paitsi täytyy vielä pestä noi petivaatteet ennen vauvaa kun ne on ollu jo jonkun aikaa), kaikki pikkujutut (rasvat, kosteuspyyhkeet, talkki yms.) on hankittu, vaippoja on kahdessa koossa, vaatteet on pesty lipastoon kokoon 62cm asti, kotiutumisvaatteet on päätetty ja mitäs vielä. Kaikki on siis jo tosi hyvällä mallilla ja enään odotetaan oikeesti vaan vauvaa.

Odotusaika on mennyt ihan hujauksessa ja tänään on raskausviikko 30+0. Enää kymmenen viikkoa jollei vähemmänkin, tai 12 viikkoa maksimissaan, en kyllä usko että sektiota niin pitkälle odotetaan. Eilen mulla oli neuvola, jossa kaikki oli hyvin. Poika on pää alaspäin edelleen ja selän sai oikeelle, mutta kyllähän tuo vielä kääntyileekin. Painoa on raskausaikana tullut 2kg ja enempää ei tarviikkaan, kun sitä on ennestäänkin ihan liikaa.

Sykkeet oli 140, sf-mitta 29cm ja hemoglobiini 120. Edelleenkään ei ole raskausdiabetesta, kaikki sujuu siis hyvin. Seuraavat neuvolat onkin 11.5 ja 28.5. Noiden välissä on vielä anestesialääkärin tapaaminen ja synnytystapa-arvio.

Mulla ei oo mitään valittamista, harjotussupistukset ei vieläkään tunnu kivalle, mutta ei ne mun elämää niin kovaa häiritsis että tarvis valittaa. Tunnen oloni edelleen todella hyväks ja rakastan mun masua ja liikkeitä sen sisällä. Raskaus on ollut siis todella helppo niinkuin Kaaponkin kanssa. Mulla on vaan käynyt hyvä tuuri. Jotenkin voisin kuvitella saavani raskaushepatoosin taas kiusakseni, mutta vielä ei ole suurempia oireita ollut, ennen synnytystapa-arviota täytyy käydä verikokeissa testaamassa arvot, että voi miettiä vauvan syntymän ajankohdan senkin kannalta.

rv 28+6
Rv 29+6
minun pojat <3
Sf-mitta ulottuu vähän keskikäyrän yläpuolelle, mutta noudattaa aikalailla samaa kaavaa Kaapon kanssa. Mä silti elättelen toiveita pienestä vauvasta, vaikka ei sillä koolla ole mitään väliä. Tosin jos vauva vaikuttaa todella isolta seuraavassa ultrassa niin en aio edes yrittää alatiesynnytystä vaikka se mahdollisuus olisikin.

Poika on edelleen todella liikkuvainen ja musta on ihanaa herätä aamulla ja ensimmäisenä tuntea vauvan möyrintää. Hikkakin sillä on ainakin kerran päivässä, yleensä illalla. Hikka tuntuu ihan samalta kun Kaaponkin kanssa, hauskaa kun liikkeistäkin tulee muistot mieleen. Pikkuveli on paljon liikkuvampi kuin Kaapo oli masussa, edelleen siis.

Eipä tästä kai muuta, kaksi kuukautta niin vauva saa tulla!

tiistai 7. huhtikuuta 2015

syyllisyys

Tällä hetkellä mä istun meidän sängyssä kokislasi vieressä masu paljaana välillä katsoen sen heiluvan, siellä meidän toinen rakas poika ilmoittelee itsestään. Mulla on ristiriitaiset fiilikset, paha mieli valtaa mun pään melkein päivittäin. Ajatukset pyörii tulevassa ja mietteissä tehtiinkö väärin, kun näin nopeasti saatiin vauva alulle.

Älkääkä ihmiset käsittäkö väärin, mä olen todella onnellinen ja kiitollinen mun vatsassa kasvavasta pienestä ihmisestä.

Mua ahdistaa ajatukset rakkauden riittävyydestä, voinko mä ikinä muka rakastaa jotain yhtä paljon kun Kaapoa. Poikaa joka oli se ensimmäinen ja ainoa kohta kaksi vuotta, se joka teki musta äidin. Mä kyllä uskon ja tiedänkin rakastavani tätä toista joskus ihan samalla tavalla vaikka se tuntuukin vielä niin kaukaiselta ajatukselta. Mulle ei vaan vieläkään ole mennyt tajuntaan se, että kahden kuukauden (ja vähän päälle) päästä meillä on ikioma vastasyntynyt.

 Me vietetään Kaapon kanssa aikalailla 24/7 yhdessä, nukutaan kyllä eri huoneissa. Kaapo ei anna mun käydä yksin vessassa ja heti jos huomaa mun poistuvan näkökentästä, tullaan perään. Joku aika sitten menin viemään roskia (isi oli kotona) ja Kaapo itki niin kauan että tulin takasin. Ja muutenkin jos mä lähden yksin jonnekkin Kaapon nähden, alkaa itku. Enkä mä ihmettele yhtään, koska kummiskin yleensä Kaapo on mun mukana joka paikassa. Ei Kaapo itke kun Samu lähtee aamusin kouluun, yleensä menee halimaan ja iloisesti sanoo moimoi.

 Miten Kaapo kestää vauvan tulon, sen että äiti huolehtii myös toisesta pienestä joka tarvitsee huolenpitoa suuren osan ajasta?

<3
Toivotaan, että vauvan synnyttyä kaikki vaan loksahtais paikoilleen ja asiat sujuis omalla painollaan. Meitä on onneks kaks aikuista, eikä kukaan oo jäämässä yksin. Samu on koko kesän kotona ja me voidaan rauhassa harjotella uusia roolejamme, varsinkin Kaapo.

Ja ehkä munkin huono omatunto alkaa tästä helpottaa, sisarukset on rikkaus, se on muistettava!

Äidit, kertokaa omia kokemuksia, ootteko muut tuntenut syyllisyyttä tai huonoa mieltä toisen lapsen tulosta?

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Minne katosi päivät?

Kuvat ei oo ikäjärjestyksessä vaan ihan satunnaisesti valitsin tuolta tiedostoista. Huh, mitä muistoja.






N. 1kk ikäisenä
Myös noin 1kk ikäisenä.






Tai oikeastaan minne katosi kuukaudet ja vauvavuosi? Miksen mä enään elävästi muista aikaa jolloin Kaapo oli pienenpieni vauva tai kun se oli puolvuotias. Vauva-aika unohtuu järkyttävän nopsaan ja mulla on sellanen olo, että Kaapo on aina ollu tommonen hulivili ja touhunnut ympäri kämppää menemään, mutta eihän se oo totta. Kyllä meillä joskus oli pieni vauva joka viihtyi sylissä paremmin kun hyvin.

Välillä musta olisi ihanaa palata niihin aikoihin, sohvapöydällä oli kynttilä ja lipastoilla pysty säilyttää vaikka tärkeitä papereita. Nykyään olohuoneen pöytä on aina tyhjä ja lipaston päällä ei voi säilyttää mitään tärkeetä, kun Kaapo ne käy repimässä alas heti.

 Huomenna voi jo sanoa että ens kuussa Kaapo täyttää 2 vuotta. Musta se kuullostaa kamalan suurelta luvulta ja Kaapokin päivä päivältä on vaan isompi ja osaavampi. Mutta vaikka Kaapo onkin jo niin "iso" musta on ihana huomata ne hetket kun se vielä tarvitsee mun syliä ja mua. Kaapo tulee vieläkin päivän aikana monesti syliin halimaan, ja jos johonkin sattuu se myös etsii tiensä mun syliin.

Mun pienestä tulee isoveli, kuinka isolta se sit tuntuu kun vieressä on pieni vastasyntynyt (tai meidän tuurilla vähän isompi sellainen). Meidän esikoinen, se jonka kanssa me opeteltiin vanhemmuutta ja jonka kasvaessa me ollaan miljoona kertaa sanottu että noh ainakin tietää mitä seuraavan lapsen kanssa tekee toisin. Meidän rakas harjoituskappale, joka me ollaan onnistuttu pitämään hengissä jo pian sen kaksi vuotta.

Mä luulen, että Kaapo ottaa isoveljen roolin hyvin. Varmasti tulee jotain hankaluuksia, mutta eiköhän me selvitä kaikesta yhdessä, koko perhe. Mä aion ottaa Kaapoa mukaan vauvanhoitoon niin paljon kun mahdollista, koska en halua että Kaapo tuntee oloaan ulkopuoliseksi. Saa nähdä miten käy.

 Torstaina Kaapo menee hoitoon kahdeks yöks, pitkästä aikaa ja me aiotaan Samun kanssa siivota ja nauttia toistemme seurasta ja nukkumisesta!!!

<3: Jemppu